Etusivu | Uutiset | Jahtivinkit | Muumireseptit | Lahtaustarinat

Teuvo Harakkainen Vuoden Muumistaja

Teuvo HarakkainenTelajärven Kiveskorvesta kotoisin oleva saha- ja sirkkelöintialan ammattilainen Teuvo Harakkainen on valittu Vuoden Muumistajaksi. Metsästysuransa aikana Teuvo on teurastanut jo lähes sata muumia, eikä tahti näytä hidastuvan. Tunnustuksen myöntänyt lautakunta korosti etenkin palkitun monipuolisia ja kekseliäitä lahtausmenetelmiä.

Harakkaisen pihapiiriä koristavat petäjistä roikkuvat hirtetyt muuminraadot, ja pihaan parkkeeratun Teat Wanker -citymaasturin peräkoukkuun on kytketty lavetillinen Bofors 40mm muumintorjuntakanuuna. Isäntä tulee tapaamaan toimittajaa kossupullo kourassa ja AK-47 rynnäkkökivääri selässä. "Pontikkaahan tää on. Otakko huikat?" tiedustelee sahuri.

Teuvo kertoo avoimesti harrastuksestaan: "Ensimmäisen kerran tänne eksyi muuminretale reilun 10 vuotta sitten. Yritti hakea turvapaikkaa tuolta suulista, kun pakkasta oli semmoset 30 astetta. Ajattelin, että minun siivelläni ei saatana luontokappaleet elele, ja yritin hätistellä sitä tiehensä koivuhalolla. Eihän se mihinkään lähtenyt, hihkui vaan vittumaisesti. Hain porstuasta hirvikiväärin, ja ammuin sitä muutaman... kymmentä kertaa mahaan. Loppui hihkuminen, perkele".

Siitä lähti liikkeelle Harakkaisen muuminmetsästysharrastus. Asearsenaalia on hankittu entisistä neuvostotasavalloista ja lähi-idästä. Mies esittelee ylpeänä autotalliaan, jossa on laatikkokaupalla raskaita aseita, räjähteitä ja T-62 taistelupanssarivaunu. "Tässä on 115mm rihlaamaton tykki. Pysähtyy isompikin muuminmullikka kuin seinään". Harakkainen hörppää pullosta taskulämmintä, ja jatkaa: "Onhan tämä minulla mennyt vähän välineurheiluksi, mutta kyllä harrastuksen alulle pääsee pienemmälläkin budjetilla. Kirves vaan kouraan, tai paremman puutteessa rengasrauta sieltä Ladan peräloosterista, ja eikun metsään. Siitä tulee melko miehekäs olo, kun ihan käsipelissä tekee muuminperkeleestä jauhelihaa".

Teuvo Harakkaisen T-62 taistelupanssarivaunu

Vaan mikä saa Harakkaisen heräämään neljältä aamuyöllä kesät talvet, tuli sitten lunta tai vettä, ja suuntaamaan panssarivaununsa telat Kiveskorven peltoaukeille muuminlahtaus mielessä? Kysyttäessä Harakkainen myöntää, että harrastusta ajaa ainakin osaksi silkka viha muumeja kohtaan. "Kaverin poika on rajalla, ja se sano että muumiukko tulee ja jokeltaa omiaan ja painuu häntä heiluen syömään suomalaista vesakkoa. Kaiken maailman mumppaturvat täällä hilluu ja kyykkii, aamuviideltä kipuavat männynlatvaan ja mölöttävät että ULIULIULI. Kyllä tuo homma pitää saada kuriin, ei täällä ruveta rosvoja elättämään!"

Muuminlihaa Harakkainen ei ole vielä maistanut. "Enkä maista", julistaa mies tomerasti. "Ohjesäännön mukaisesti lahdatun muumin rippeitä ei viitsi männynkyljistä raaputella. Kyllä tässä hommassa tärkeintä on se tappamisen riemu, ja muut asiat ovat toissijaisia. Oletkos koskaan nähnyt, mitä tapahtuu kun 300-kiloinen muumiuros astuu telamiinaan? Se on jumalauta uljas näky se".

Katja Liaani
toimittaja

© 2000-2020 Kristian Holvivuori - Telajärvi - 2020-08-21